Lillin uudet vaatteet

Keskimmäisemme osti viisivuotislahjakseen Tukholman reissulta (Paola Reina) Lilli-nuken. Lillillä oli yllään ihana vihreä hellemekko, mutta kylmähän tällaisissa pakkasissa tulee.. Torstai-iltana selailtiin yhdessä "nuken omat vaatteet" -kirjaa ja inspiroiduttiin. Lilli on baby bornia pienempi nukke, joten eipä näissä vaatteissa kaavoja käytetty. Neiti sai itse valita materiaalit näihin vaatteisiin ja minä leikkelin & ompelin. 

Nuken sukkahousut on tehty keskimmäisen vanhoista bamse-sukista. Kuvat tulivat sukkiksiin eteen ja taakse, mutta eivät näy tuon velourhamosen alta.. Paita on joustofroteeta ja trikoopipon tikrukuva on muistaakseni pääsiäismunasta saatu yllätys. 

Konvehteja leikkeihin - ystävänpäivää odotellessa

Joulun alla oli niin kiirus muiden hommien kanssa, että sain vain osan leikkiruokaideoistani toteutettua. Nyt löytyi paremmin aikaa ja myös innostus kokeilla makeisten tekoa. Makeiset on tehty "minimuffinssivuokiin" (ovatkohan karkkivuokia oikeasti?) ja tietenkin myös rasia on juuri näille herkuille tehty alusta alkaen itse. 

Hedelmiä ja pizzaa teen jossain vaiheessa kun innostus jälleen tulee. Ja muffinsseja sekä kakkuja...  Näitä konvehteja oli tosi helppo tehdä huovasta (muotoon leikattu superlonin pala sisälle). Osa makeisista on tehty velourista, joka oli tällaisiin pikkupiperryksiin vähän turhan haasteellinen materiaali. Hiukan isommat ruuat ja herkut aion kyllä jatkossakin tehdä ensisijaisesti velourista. 

Ihanaa velouria

Tein kuopukselle tällaisen setin velourista. Tunikan sydän-aplikaatio on ensimmäinen ikinä ompelemani. Tilasin joululahjaksi itselleni ompelukoneen briteistä ja sillä on tullutkin jo ommeltua hurja määrä vaatetta. Kävin lapsuudenkodissani ompelemassa tunikan ja legginsien saumat saumurilla ja viimeistelyn hoidin omalla uudella koneellani. Opettelin myös kaksoisneulalla ompelun ja voi että, kun olen ihastellut koneeni jälkeä! Aikaisemmat ompelutyöni olen tehnyt äidin koneella, joka on jo kymmeniä vuosia vanha.  Sen tikki takkuaa nurjalta puolelta, kolmipistesiksakki ei ole toiminut ikinä (omassa ompeluiässäni), puhumattakaan jousto-ompeleen olemassaolosta.. No, viimeinkin saan nauttia omasta toimivasta ompelukoneestani!

Vielä muutama kuva päivänsäteestä uudessa asussaan:

Hohhoijaa!

Kortteja jemmasta

Anoppi on joskus antanut meille jotakin tässä pienessä pahvisessa matkalaukussa ja palvelee nykyään  korttien säilyttäjänä. Olen tehnyt tänne boksiin valmiiksi erilaisia kortteja, joita sitten tarvittaessa otetaan käyttöön (synttäripaketin kylkiäisiksi tms.). Osaa korteista säilytän malleina, että muistaisin miten kivoja ja simppeleitä kortteja voisi tehdä. Lapsetkin tykkäävät selailla kortteja ja katsoa niistä mallia..

Seuraavaksi hiukan "maistiaisia" matkalaukun sisällöstä

 

Korttien hahmot on itse piirrettyjä (jopa tuo tilda-leimasinkuvasta matkittu). Milka- kortin tein tyttärelle ystävänpäiväkortiksi. Piirsin siihen tuon kisuhahmon, värittelin kuvan akvarellitusseilla ja päälle laitoin vielä väritöntä kimalleliimaa.

Möhköfantti on piirretty lasten piirrustuslevyn avulla ja väritetty akvarellikynillä. Kortin reunoille laitoin metallinhohtoista väriä, mutta muutamaan kohtaan se tuli vähän suttuisesti..

Vihreäpohjaisessa nallekortissa on itse tehty taustaleimasin (palloja) ja nalle on myös leimattu itse tehdyllä leimasimella. Silmät ja nenän piirsin jälkikäteen.

Kirja vauva-ajan muistoille

Kirjojen sitominen on askarteluista mieluisimpia. Tämän kirjan tein kuopuksen muistoja varten. Kirjan olennaisin osa (eli sivut) on tehty neljästä puhelinlaskun kirjekuoresta. Kansissa on vahvikkeena askartelukartonkien aatelia muropaketista.

Uudet materiaalit ovat Tildaa (lukuunottamatta noita metalliosia). Jokaisen sivun reuna on auki, jotta sinne voi kirjoitella päiväkirjamerkintöjä tai laittaa vaikka lisäkuvia. Reunoille leikkasin myös nuo puoliympyrä-lovet, jolloin sisältö on helpommin saatavilla.

Tässä vielä kuvaa kokonaisuudesta. Joka aukeamalle laitoin erivärisiä taustapapereita. Sivujen sisälle leikkelin valmiiksi sopivan kokoiset valkoiset korttikartongit, että joka sivua ei sitten täyttämisvaiheessa enää tarvitsisi mittailla..

Joustofroteehurahdus alkoi näistä

Löysin vauvauvasta ihania joustofroteita. Tuo omppukangas on vaan niin herkullista ja tuo apinakangas ihan muuten vaan huippua! Tein kaksi tällaista omppupaitaa tytöille (koot 116 & 128). Hihoihin löysin sopivan punaista joustofroteeta eurokankaasta. Näitä vaatteita on kuvausta ennen käytetty ja pesty kymmeniä kertoja ja täytyy todeta, että kankaiden laaduissa näkyy todellakin eroja. Muuten vaatteet ovat säilyneet kuin uusina, mutta tuo eurokankaan joustis nyppyyntyi ja kului selvästi jo ensimmäisessä pesussa. Paita on tehty suuren käsityölehden ohjeella. Lehden numeroa en hoksannut ottaa talteen, mutta kaava on sama, jota Nelli Nuudelipään paita oli tehty Risto Räppääjä- leffaan..

Apinapaita ja ruskearaidalliset housut ovat kokoa 62. Tein miltei samanlaiset isosiskolle koossa 116. Kauluksen tein kyllä ihan perinteisellä mallilla.

Huomasin joku viikko sitten, että tätä apinakuosia ei ole enää kovin paljon vauvauvassa jäljellä, joten kävin ostamassa sieltä varastoon 1,5metriä. Ajattelin, että siitä voisi tulla koululaiselle aika makea apinahuppari..

Kuopuksen joululahja

Tein rakkaalle puolivuotiaalle vauvallemme joulupakettiin vaatteiden lisäksi vähän leikkiruokaa. Materiaaleina käytin pääosin velouria ja fleeceä. Mallit kehittelin sitä mukaa kun leikkelin ja ompelin. Ainut haasteellinen oli tuo vesimelonin muoto. Ensimmäinen yritys meni aika metsään.. Aika kiva paketti tästä lopulta tuli ja herkut ovat olleet hyvin suosittuja myös isosiskojen (ekaluokkalaisen ja 5v.) leikeissä.

Maistuisiko kenties salaatinlehdet tai vesimeloni?

Tai vaikka nämä herkut? (Tuo ruskea juttu on olevinaan suklaalevy.)

 

Tässä vielä lähikuvaa päärynä- ja vaniljajätskeistä ja herkullisista nonparelleista. Ja kuten kuvasta selvästi näkyy, jätskejä on jo mussuteltu jonkin verran. Toivottavasti nuo käsin ommellut helmet kestävät kovankin maistelun..

Leipiäkin olisi vielä tarjolla..

Ja vielä kuva näistä "suolaisista".

Näiden ompelu oli aika hauskaa ja nopeasti tuli valmista. Tämä on muuten mainio keino käyttää ompeluista jääneet ihanan väriset silput. Suosittelen kokeilemaan. Itse teen varmasti jossain vaiheessa varmasti ruokia ja herkkuja lisää. Suunnitelmissa olisi ainakin kakku, jossa palaset saisi kiinnitettyä toisiinsa tarralla. Ja tahtoisin tehdä myös pieniä suklaita ja namuja johonkin pieneen pahvirasiaan. Porkkanoita tahdon myös ehdottomasti tehdä. Ja hedelmiä. Ja ja ja...  En vain jouluksi ehtinyt muilta kiireiltä.

Pikkununnujen pehmot

Tämän tilda- pehmonallen tein kuopukselle jo odotusaikana. Kyseinen kangas on ollut pitkään suosikkikuosini ja se jotenkin sopii tähän nallukkaan. Tykkään myös tuosta reppanasilmästä ja noista napeista (myös jalat ovat napeilla kiinni).

Pupu on keskimmäiselle tehty. Pupuneidillä on rusetti korvassa, aivan kuten keskimmäisen lempikirjan (pikkusiskokaniini) hunajapupulla.

Esikoisella on myös ruusukuvioinen pehmo. Oravalla on niin muhkea häntä, että pehmo meinaa kellahtaa nenälleen.

Uusi blogi käyttöön

Entinen blogi on käynyt jo sen verran vanhaksi, että taitaa olla aika vaihtaa uuteen. Ei, vaan ihan oikeasti aloitan tämän uuden blogin ihan vain kannustaakseni itseäni bloggaamaan hiukkasen ahkerammin ja vähän erilailla kuin aikaisemmin.

Vanha blogi kyllä löytyy vielä vuodatuksesta: www.huuppi.vuodatus.net -tämä palveli aikansa, mutta nyt on uusien juttujen vuoro.