Tuunatut nukenvaunut

Viikonloppuna taloyhtiössämme oli kevättalkoot. Perinteitä kunnioittaen paikalle oli tuotu jätelava. Olen kyllä kuullut, että moni tekee hyviä löytöjä jätelavoilta, mutta en ole koskaan uskaltautunut mennä itse paikalle.. Jätelavalla kävikin talkoopäivänä aikamoinen kuhina kun ihmiset tuovat itselleen tarpeetonta tavaraa ja huonekaluja lavalle ja toiset tekevät näistä löytöjä omiin koteihinsa. Ainakin kahdet kaksostenrattaat oli tuotu lavalle ja muitakin käyttöön kelpaavia lastentarvikkeita.. En niitä kyllä käynyt hamstraamassa, koska ei ole tarvetta. Huomasin, että meidänkin vanhat tavarat hävisivät lavalta ennen sen pois noutamista. Niin kai se vain on, että toisen roska on toisen aarre! 

Minä löysin lavalta pari kokopuista tuolia ja vanhat (ehkä 70-luvulta) peräisin olevat nukenvaunut. Vaunuissa oli jäljellä hyvä runko ja renkaat. Sinapinvärinen koppaosa oli lyttääntynyt kasaan ja kuomusta ei ollut tietoakaan. Pelastin vaunut uuteen kotiinsa ja kävin melkein heti työn touhuun. Revin vanhan kankaan vaunuista pois ja suunnittelin vaunuihin uuden kopan tilalle. Keskimmäisen lapsen kanssa valittiin kangashyllystämme päälliskangas ja olemme molemmat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. :)

Jotain hienosäätöä ja vahvistustikkauksia vielä teen vaunuihin, katsotaan saanko vielä kuvattua lisää... Vielä toisesta kulmasta vaunut, joita työntelemässä on meidän kuopus. 

Sadeviitta kuiville keleille...

Esikoinen oli lähdössä muutama viikko sitten luokkaretkelle Ähtärin eläinpuistoon. Sääennusteet lupasivat viileää ja sateista. Sopivaa vaatetusta pohdittaessa sain kuningasidean tehdä sadeviitan vanhasta värikkäästä suihkuverhostamme. Viitta onnistui aikalailla hyvin, ainut huono puoli viitassa on ettei se pidä vettä. Kankaisen suihkuverhon tehtävä ei kai sitten ole suojata märältä vaan roiskeilta.. Onneksi sentään testasin viitan vedenpitävyyttä ennen reissua ja varustin lapsen matkaan myös sateenvarjolla. 

Malli on hyvä ja värit mainiot, nyt kun vain saisi tämän vedenpitäväksi jollain konstilla.. Pitää vain kaiketi hankkia tarkoitukseen paremmin sopivaa kangasta ja tehdä uusi viitta. 

Pupumekko

Vihreä on ollu keskimmäisemme lempiväri niin kauan kuin jaksan muistaa (eli aina). Ikasyrin paketissa tullut pupukangas muotoutui jälleen mekoksi. Malli on sama kuin maisemamekossa, eli omaa käsialaani. 

Kirppislöytö tuunattuna esikoiselle

 

Viime viikolla kirppikseltä tarttui mukaan tällainen m-kokoinen naisten mekko, joka maksoi euron. Pilkut ovat vaan niin kivoja, että ihan niiden takia mekko tarrui matkaan, vaikkei ollut aavistustakaan mitä mekolle tekisin.. Esikoinen tuntui tykästyvän kankaaseen vähintään yhtä paljon kuin äitinsä, joten päädyin tekemään vuorostaan hänelle vaatetta. 

Tuunausoperaatio oli varsin yksinkertainen: Kavensin mekon yläosaa ja alaosan ompelin pussimaiseksi, eli käänsin koko osan kaksinkerroin ja mekko sai pussimaista pöyhkeyttä.. 

"Äidin" suosikkipaita..

Ikasyrin kankaasta jälleen.. Ompelin tuon pilvipaidan kuopukselle ja tykkään siitä ihan mielettömästi! Pitkään harkittuani päädyin tekemään resorit okranvärisestä resorista. Ruskea olisi ollut vähän tylsähkö ja tämä okran väri nyt vain jotekin kaikessa "rumuudessaan" vain tuntui sopivan juuri tähän paitaan. Nuo housut olen ommellut velourista. Housujen resorit ovat pitkät (vyötäröresori kuvassa käännettynä) mikä antaa housuille reilusti lisää käyttöikää. Kaavat omia.. 

Norsua ja bambua..

Illalla valmistui kuopukselle myllymuksujen norsukankaasta paita turkooseilla resoreilla sekä bambukankaasta nämä lökäpöksyset. Bambu ei ole kyllä mikään helpoin mahdollinen ommeltava, se liusuu aika helposti ommellessa ja muutamiin vaatteisiin onkin ensiompelun jälkeen jäänyt reikä johonkin kohtaan.. Nyt olen näköjään vähän paremmin oppinut materiaalista, koska näiden housujen saumoista ei löydykään reikiä. 

En oikein ole tottunut käyttämään nuppineuloja joustavia kankaita ommellessa. Tapa juontaa todennäköisesti juurensa jo lapsuudesta, koska muistan ettei kotoa ikinä löytynyt nuppineuloja kuin muutama kappale.. Kokeilin tässä viime viikolla ommella yhden paidan kaulusresoria, jonka kiinnitin nuppineuloilla: ompelin muutaman sentin eteenpäin ja revin nuppineulat pois. Ne jotenkin hankaloittivat ompelua, kun on tottunut ommellessaan asettelemaan ja muovaamaan ompelusta siinä samalla.. 

Kuopukselle ommeltua

Ompelin anopin syntymäpäiväjuhliin kuopukselle uutta päälle. Tämän kankaan ostin kestovaippakaupasta jo ennen joulua, enkä ole raaskinut sitä vielä "tuhota", koska on aina niin vaikea päättää mihin hyvän kankaan käyttää.

Mekon olen kaavaillut itse ja harjoittelin aplikoimista näihin. Nuo pöksyt on ottobren "nunnu"-kaavalla ommeltu. Lehdessä oli tehty nämä housut niin, että keskellä oli eri väristä kangasta, mutta näin toimii useampien vaatteiden kanssa.. Pöksyt ovat ihanan malliset päällä, meidän pikkuisella vaippapöksyllä ne näyttävät lähinnä legginseiltä, mutta istuvat paljon paremmin.. Housuja olen tehnyt kahdet: toisissa on pepun päälle aplikoitu sydän tuosta mekkokankaasta.

Lisää vaatteita muruille

Tein tälle meidän ihanalle viisivuotiaalle pikkuneidille ikasyriltä tilatusta viidakkokankaasta paidan. Hihojen punainen on myös samasta osoitteesta tilattu.. Paita on kerran pesty ennen kuvausta ja kangas pysyi kuin uutena. Näköjään ompelemani nukkununnu-merkki pitää ommella paremmin kiinni, kun se hiukan repsottaa tässä. Otan tuon merkin käyttöön töihini, koska painatus näyttää kestävän hyvin konepesun. 

Vaatetta pikkuneidille

Viime viikolla tein kangastilauksen mm. ikasyrille. Olin kaupan kankaita jo ihastellut netissä moneen otteeseen ja päätin kokeilla.. Kankaiden ihanuus ja laatu ylättivät positiivisesti kun sain paketin auki. Pikkuapulaisetkin olivat heti myytyjä värikkäisiin ja kivakuosisiin kankaisiin ja vaatetilauksia alkoi heti tulla (tosin eniten toivottiin eräälle nallelle vaatetta). 

Askartelin yhtenä iltana myös kangasmerkkejä ompeluksiini. Jos jossain tulee vastaan "nukkununnu" -merkittyjä vaatteita, ne ovat käsialaani. :) 

Vielä vähän vaaleampisävyinen kuva mekosta ja pikkunallesta (joka saa nutun tästä samasta kankaasta tulevana viikonloppuna). 

Lempibodyn jatkoaika

Edellisen t-paitapostauksen jälkeen otin projektiksi tehdä toisen paidan pieneksi käyneestä lempibodysta. Tuo kuosi on aivan huippu! Ja näin kierrätyspaidassa ei kaiketi haittaa, että hihat ovat jo vähän pestyn näköiset, vaikka muut osat ovatkin upouusia. Paitaa on pesty ja pidetty jo monta kertaa valmistumisen jälkeen ja otin kuvan vasta pesujen jälkeen (ja vähän ryppyisenä)..

Isin t-paidan uusi elämä

Eilen tuskailin materiaalipulan kanssa. Silloin, kun ompelukuume iskee, pitäisi materiaaleja olla saatavilla samantien. Jos joutuisi odottelemaan kangastilauksia tai pitäisi lähteä rämpimään kangaskauppaan, ompelufiilis katoaa ennen kuin pääsee sorvin ääreen... Niinpä keksin tehdän retken omaan varastoon, josta löytyi muutama kassillinen meidän aikuisten kaapeista tyhjennettyjä vaatteita. Näin isin vanha t-paita syntyi uudelleen. Resorit ovat eurokankaasta hamstrattuja, koska jotain perustarvikettahan on aina hyvä olla käytettävissä. Sen ompelufiiliksen varalta.. ;)

Päätin opetella myös kaavojen tekemistä ja niinpä tämän paidan kaavat ovatkin ihan itse piirrettyjä. Vähän fiksailen vielä tuota kaula-aukon mitoitusta ja saumojen kohtaamista.. Yllätyin kyllä itsekin kuinka onnistunut tämä ensimmäinen kokeilu oli: pysyy hyvin päällä, eikä ole liian lörppö! 

T-paidassa ollut tekstiprintti löysi paikkansa toiselta olkapäältä, hihasta sekä tähdestä, jonka aplikoin vielä paidan alaosaan koristeeksi. Jätin tähden reunat tarkoituksella viimeistelemättä tuomaan vähän rokkia peruspaitaan. 

Ihanaa velouria

Tein kuopukselle tällaisen setin velourista. Tunikan sydän-aplikaatio on ensimmäinen ikinä ompelemani. Tilasin joululahjaksi itselleni ompelukoneen briteistä ja sillä on tullutkin jo ommeltua hurja määrä vaatetta. Kävin lapsuudenkodissani ompelemassa tunikan ja legginsien saumat saumurilla ja viimeistelyn hoidin omalla uudella koneellani. Opettelin myös kaksoisneulalla ompelun ja voi että, kun olen ihastellut koneeni jälkeä! Aikaisemmat ompelutyöni olen tehnyt äidin koneella, joka on jo kymmeniä vuosia vanha.  Sen tikki takkuaa nurjalta puolelta, kolmipistesiksakki ei ole toiminut ikinä (omassa ompeluiässäni), puhumattakaan jousto-ompeleen olemassaolosta.. No, viimeinkin saan nauttia omasta toimivasta ompelukoneestani!

Vielä muutama kuva päivänsäteestä uudessa asussaan:

Hohhoijaa!

Joustofroteehurahdus alkoi näistä

Löysin vauvauvasta ihania joustofroteita. Tuo omppukangas on vaan niin herkullista ja tuo apinakangas ihan muuten vaan huippua! Tein kaksi tällaista omppupaitaa tytöille (koot 116 & 128). Hihoihin löysin sopivan punaista joustofroteeta eurokankaasta. Näitä vaatteita on kuvausta ennen käytetty ja pesty kymmeniä kertoja ja täytyy todeta, että kankaiden laaduissa näkyy todellakin eroja. Muuten vaatteet ovat säilyneet kuin uusina, mutta tuo eurokankaan joustis nyppyyntyi ja kului selvästi jo ensimmäisessä pesussa. Paita on tehty suuren käsityölehden ohjeella. Lehden numeroa en hoksannut ottaa talteen, mutta kaava on sama, jota Nelli Nuudelipään paita oli tehty Risto Räppääjä- leffaan..

Apinapaita ja ruskearaidalliset housut ovat kokoa 62. Tein miltei samanlaiset isosiskolle koossa 116. Kauluksen tein kyllä ihan perinteisellä mallilla.

Huomasin joku viikko sitten, että tätä apinakuosia ei ole enää kovin paljon vauvauvassa jäljellä, joten kävin ostamassa sieltä varastoon 1,5metriä. Ajattelin, että siitä voisi tulla koululaiselle aika makea apinahuppari..