Esikoinen otti äidistä mallia ja perusti oman blogin. Pitää täällä vähän mainostaa.. Katsotaan nyt miten blogi-innostus lapsella jatkuu. Tytön kani- ja heppablogiin pääset klikkaamalla tästä. :)
Lapsen ottamassa kuvassa käääpiöluppakorvakani Pippin. Hauska ja vähän höpsö pieni karvainen kaveri.
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
Askartelupöytäni
Askartelupisteeni on muotoutunut sopivan toimivaksi kokonaisuudeksi. Seinähyllyt sekä pöytä ovat isäni nikkaroimia, mitä nyt muutaman ruuvin tuohon pöytätasoon laitoin itse.. Papereille en ole vielä muuton jälkeen löytänyt oikeaa säilytyspaikkaa, mutta eiköhän se jossain vaiheessa järjesty. Pöytä on valmistunut vasta muutama viikko sitten ja suunnittelin sen ihan tuohon paikalle. Pituus on 160cm ja syvyys vain 45cm. Toimii kuitenkin aivan hyvin ja sivusuunnassa on tilaa levittäytyä. :)
Tuoli on taloyhtiön jätelavalta pelastettu (tai itseasiassa nappasin sen jo matkalla jätelavalle). Laatikko on miehen lapsuuden kodin "kirjahyllyn" osa, aito Hartwallin olutkori. Laitoin siihen pyörät alle ja säilytän siinä jotain. Ehkä lankoja..
Tsi-kantopussi vauvalle
Olen ommellut aika monta kantoliinaa näille omille muksuille. Eniten käytössä on ollut pitkä trikooliina, eli viitisen metriä kangasta ja liinan päiden muotoilu kapeammiksi saumurilla. Itse olen tykännyt trikoisesta liinasta ihan pienen vauvan kanssa, kun sen saa sidottua ja aseteltua niin pehmeästi.. Laitan tähän nyt kantopussin "ohjeet", jotka kyhäsin näin jälkikäteen. :) Kommentoikaa jos mitat menivät pieleen, koska tein nämä ihan ulkomuistista ja mututuntumalla.
Kankaaksi kannattaa valita riittävän napakka materiaali, ei liian joustava, mutta ei missään tapauksessa joustamaton..
Ne ohjeet siis:
*Tarvitset kangasta (leveys n. 150cm) n. 70cm korkean palan + kääntövara
*Ompelu seuraavasti:
1. Huolittele reunat (esim. käännä nurjalle ja ompele tai huolittele saumurilla)
2. Taita kangas ja ompele renkaaksi (alla olevassa kuvassa näkyy olennaisimmat saumat & taitteet). Jos tahtoo lisätä istuvuutta voi pussimaisuutta lisätäkseen ommella pienen kaarroksen saumaan siten, että keskikohdalle jää n. 5cm leveämpi osa kuin reunoihin.
Sauman voi myös ommella suoraksi.
3. Taita liina vielä vihreällä merkitsemästäni kohdasta pussiksi.
Kantopussi on valmis!
Kantopussin koko vaihtelee kantajan koon mukaan, eli nämä ylläolevat mitat ovat todellakin vain "sinne päin". Tätä kantopussia on helppo pienentää ompelemalla sauma eri kohtaan.
Pussi on oikean kokoinen silloin, kun vauvan pepun alin kohta on suurinpiirtein kantajan navan korkeudella. Pussista saa tehdä aika napakan.
Kysymyksiä ja mittakorjauksia saa laittaa kommentteihin! :)
Kankaaksi kannattaa valita riittävän napakka materiaali, ei liian joustava, mutta ei missään tapauksessa joustamaton..
Ne ohjeet siis:
*Tarvitset kangasta (leveys n. 150cm) n. 70cm korkean palan + kääntövara
*Ompelu seuraavasti:
1. Huolittele reunat (esim. käännä nurjalle ja ompele tai huolittele saumurilla)
2. Taita kangas ja ompele renkaaksi (alla olevassa kuvassa näkyy olennaisimmat saumat & taitteet). Jos tahtoo lisätä istuvuutta voi pussimaisuutta lisätäkseen ommella pienen kaarroksen saumaan siten, että keskikohdalle jää n. 5cm leveämpi osa kuin reunoihin.
Sauman voi myös ommella suoraksi.
Kantopussi on valmis!
Kantopussin koko vaihtelee kantajan koon mukaan, eli nämä ylläolevat mitat ovat todellakin vain "sinne päin". Tätä kantopussia on helppo pienentää ompelemalla sauma eri kohtaan.
Pussi on oikean kokoinen silloin, kun vauvan pepun alin kohta on suurinpiirtein kantajan navan korkeudella. Pussista saa tehdä aika napakan.
Kysymyksiä ja mittakorjauksia saa laittaa kommentteihin! :)
perjantai 10. syyskuuta 2010
Vielä pilvipaitaa..
Näissä kuvissa näkyy paremmin tuon paidan ja pöksyjen malli. On muuten ensimmäinen raglanhihainen paita, jonka tein. Kaula-aukon etuosaan tein pienen rypytyksen tuomaan ripauksen tyttömäisyyttä. Paidan helma on oikeasti pidempi, kuvassa se on hiukan noussut kaksinkerroin.
Lentokone tupruttaa aniliinin väristä savua..
Ja loppuu NukKunuNNu- logoon paidan selkäpuolella.
Pieni potilas uusissa vaatteissaan..
Kuopus♥nuhaköhäisenä aamupäivän päivänokosilla. Kuluneella viikolla ompelin pienelle uuden paidan ja pöksyt, joiden malli oli erittäin onnistunut. Otan paremman kuvan illemmalla kun saan vaatteet pois neidin päältä.. Applikaation kanssa meinasi kyllä palaa käämit.. Ei ihan mennyt nappiin - tai no, korjailin lentokoneen epäonnistuneet ikkunat purkamalla ja peittämällä "jäljet" napeilla..
Housujen mallin kehittelin jälleen itse ja teen näitä lisää ihan takuulla. Nyt kun vain löytäisi sopivan värisiä kankaita jostain lisää.. Jotenkin olen tullut kankaiden suhteen aika ronkeliksi, ihan mikä vain ruskean sävy ei käy, vaan tahdon juuri tietyn joka on mielessäni.
Allaoleva autopaita on tehty oikeastaan samalla (omalla) kaavalla kuin ylläoleva pilvipaita. Hihat ovat erilaiset ja helmassa kuminauhan sijaa resori.
Vaatetta taaperolle
Ompeluinnostus on pikkuhiljaa jälleen nostamassa päätään. Viidakkopaita samoilla väreillä kuin isosiskolle. Paita tehty omalla kaavoituksella. Voisin hiukan tuota leveyttä vielä hioa.. Ja ehkä helmaa hiukkasen pidentää.
Farkut on tehty keskimmäisen vanhoista farkkuhaalareista, jotka olivat erinomaisessa kunnossa. Farkkuhaalarit ovat kyllä reippaan näköiset päällä, mutta hurjan epäkäytännölliset leikkivaatteina (aina kinnaavat jostain ja tuntuvat jäykiltä). Katkaisin haalarit tylysti vain poikki, etuosan alempaa kuin takaosan, jotta istuvuus olisi parempi. Lahkeista leikkasin (laiskana) saumat pois ja laitoin kunnon resorin tilalle. Farkuista tuli hurjan hyvät! Tykkään kovasti pitää näitä lapsen päällä ja lapsikin pääsee liikkumaan sujuvasti. Kokeilen jossain vaiheessa varmaan ommella lapselle farkut ihan alusta saakka itse. Nämä toimivat tällaisina kokeiluversioina - ja hyvin toimivatkin. :)
Muutto ohi!
Elokuun alussa muutettiin uuteen, isompaan kotiin. Suurin osa tavaroista on löytäneet paikkansa ja laatikkovuoret hävinneet. Askartelu- ja ompelutarvikkeet on myös jo kotiutuneet. Ompelupisteeni tosin sijaitsee tällä hetkellä keittiössä, mikä ei ole kyllä kovin käytännöllistä pidemmän päälle. Aika näyttää, missä on paras paikka..
Sisustus jatkuu yksityiskohtien (kuten verhojen ja muiden tekstiilien osalta) varmasti vielä jonkin aikaa.. Ja onhan näitä tekstiilejä mukava uusia joka tapauksessa aika-ajoin. Viime viikolla ompelin elämäni ensimmäiset valelaskosverhot keittiön ikkunaan. Kankaana on edellisen kotimme makuuhuoneen verho, joka ei "istunut" nykyisen makuuhuoneen tunnelmaan ihan yhtä hyvin. Kuosista tykkään tosi paljon ja en halunnut verhoista luopua, joten keksin uuden käyttökohteen. Kierrätystä parhaimmillaan vai mitä?
Tässä kesälomareissulta ostettu rautalankakori sekä peltinen maitotonkka, joka oli vain ihan pakko ostaa jo etukäteen.. Ennen muuttoa ostin mieheltä salaa (tai puolisalaa) muutaman sisustusesineen, jotka piilotin yhteen muuttolaatikkoon. Näin sain ihan pikkuhiljaa ja vaivihkaa kerättyä pienen aarrekokoelman ja uuteen kotiin uutta ilmettä..
Sisustus jatkuu yksityiskohtien (kuten verhojen ja muiden tekstiilien osalta) varmasti vielä jonkin aikaa.. Ja onhan näitä tekstiilejä mukava uusia joka tapauksessa aika-ajoin. Viime viikolla ompelin elämäni ensimmäiset valelaskosverhot keittiön ikkunaan. Kankaana on edellisen kotimme makuuhuoneen verho, joka ei "istunut" nykyisen makuuhuoneen tunnelmaan ihan yhtä hyvin. Kuosista tykkään tosi paljon ja en halunnut verhoista luopua, joten keksin uuden käyttökohteen. Kierrätystä parhaimmillaan vai mitä?
Tässä kesälomareissulta ostettu rautalankakori sekä peltinen maitotonkka, joka oli vain ihan pakko ostaa jo etukäteen.. Ennen muuttoa ostin mieheltä salaa (tai puolisalaa) muutaman sisustusesineen, jotka piilotin yhteen muuttolaatikkoon. Näin sain ihan pikkuhiljaa ja vaivihkaa kerättyä pienen aarrekokoelman ja uuteen kotiin uutta ilmettä..
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Askartelua
Viime viikolla saimme tietoomme, että edessä olisi muutto. Olemme vuoden ajan etseskelleet uutta kotia ja nyt sopiva viimein löytyi. Uudessa kodissa koululainen saa oman huoneen ja toisen lastenhuoneen saavat pienemmät sisarukset. Askartelin lastenhuoneiden oviin nimikyltit sekä harrastustaulun (keltainen), johon syksymmällä merkitään lasten harrastukset oikeiden päivien kohdalle sekä kellonajat. Jostain syystä minulle tuottaa kotiäitinä ollessani suuria ongelmia jopa viikosta toiseen toistuvien aikataulujen muistamine, joten jospa tästä ne muistaisin paremmin.
Kirjaimet olen joskus aikaa sitten ostanut tiimarista ja nuo tarrat ostin pienikamarista. Taulun tausta on akvarellipaperia. Kehykset tein balsasta ja maalasin veriväreillä (Kulmat vähän rakoilee, koska tein ne ilman kunnon työvälineitä. Edes suorakulmaa ei ollut käytössä..). Taulujen värit valitsin lasten tulevien huoneiden sävymaailmoihin sointuviksi. Keltaista tosin ei löydy juuri mistään kotoamme, mutta olkoon tuo pieni väriläiskä...
tiistai 1. kesäkuuta 2010
Tuunatut nukenvaunut
Viikonloppuna taloyhtiössämme oli kevättalkoot. Perinteitä kunnioittaen paikalle oli tuotu jätelava. Olen kyllä kuullut, että moni tekee hyviä löytöjä jätelavoilta, mutta en ole koskaan uskaltautunut mennä itse paikalle.. Jätelavalla kävikin talkoopäivänä aikamoinen kuhina kun ihmiset tuovat itselleen tarpeetonta tavaraa ja huonekaluja lavalle ja toiset tekevät näistä löytöjä omiin koteihinsa. Ainakin kahdet kaksostenrattaat oli tuotu lavalle ja muitakin käyttöön kelpaavia lastentarvikkeita.. En niitä kyllä käynyt hamstraamassa, koska ei ole tarvetta. Huomasin, että meidänkin vanhat tavarat hävisivät lavalta ennen sen pois noutamista. Niin kai se vain on, että toisen roska on toisen aarre!
Minä löysin lavalta pari kokopuista tuolia ja vanhat (ehkä 70-luvulta) peräisin olevat nukenvaunut. Vaunuissa oli jäljellä hyvä runko ja renkaat. Sinapinvärinen koppaosa oli lyttääntynyt kasaan ja kuomusta ei ollut tietoakaan. Pelastin vaunut uuteen kotiinsa ja kävin melkein heti työn touhuun. Revin vanhan kankaan vaunuista pois ja suunnittelin vaunuihin uuden kopan tilalle. Keskimmäisen lapsen kanssa valittiin kangashyllystämme päälliskangas ja olemme molemmat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. :)
Jotain hienosäätöä ja vahvistustikkauksia vielä teen vaunuihin, katsotaan saanko vielä kuvattua lisää... Vielä toisesta kulmasta vaunut, joita työntelemässä on meidän kuopus.
Sadeviitta kuiville keleille...
Esikoinen oli lähdössä muutama viikko sitten luokkaretkelle Ähtärin eläinpuistoon. Sääennusteet lupasivat viileää ja sateista. Sopivaa vaatetusta pohdittaessa sain kuningasidean tehdä sadeviitan vanhasta värikkäästä suihkuverhostamme. Viitta onnistui aikalailla hyvin, ainut huono puoli viitassa on ettei se pidä vettä. Kankaisen suihkuverhon tehtävä ei kai sitten ole suojata märältä vaan roiskeilta.. Onneksi sentään testasin viitan vedenpitävyyttä ennen reissua ja varustin lapsen matkaan myös sateenvarjolla.
Malli on hyvä ja värit mainiot, nyt kun vain saisi tämän vedenpitäväksi jollain konstilla.. Pitää vain kaiketi hankkia tarkoitukseen paremmin sopivaa kangasta ja tehdä uusi viitta.
sunnuntai 23. toukokuuta 2010
torstai 20. toukokuuta 2010
Etkö ymmärrä
Tällä viikolla kävin erään ystäväni luona tekemässä pienen CD-levyn.. Tämä biisi on jo vuosikaudet tuonut kyynelet silmiini tämän rakkaan keskimmäisemme laulamana. Kyseessä ei ole todellakaan mikään hifistellen tehty levy, vaan tämä kyseinen biisi nauhoitettiin ihan yhdellä kerralla eikä korjailtu mitään jälkikäteen. Täydellisyyttä ei ole siis tavoiteltukaan ja virheitä löytyy, mutta sitäkin enemmän fiilistä...
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
Jotain pientä pihalle..
Meidän perhe asuu pienkerrostalossa, jossa ei omaa pihaa ole. Joskus täällä (keskustan tuntumassa) on joku ohikulkumatkallaan napannut mm. toisten kukkaistutuksia ruukkuineen mukaansa tai irroittanut kukkapenkistä kukkien tuet jne.. Ei mitään kovin mukavaa kun omalle kohdalle sattuu. Jotain pientä halusin kuitenkin tuohon meidän pihaan kehitellä. Askartelin säilykepurkista, muovailuvahasta sekä muovikukista tällaisen koristeen meidän rapun ulko-oveen. Meillä on niin huippukivat naapurit rapussamme, että heille on varmasti ihan ok, jos jotain tähän yhteiseen oveen kehittelen. :)
Jotain kaunista haluaisin vielä tähän ulos kehitellä, mutta materiaaleihin en ainakaan laita rahaa palamaan yhtään. Enkä taida laittaa sitä kukkaruukkuanikaan tänä vuonna kukkavarkaan vietäväksi. Ehkä pajusta voisi askarrella jotain kivaa...
Lasten luovuuspläjäys
Lapset osaavat nähdä kaiken niin ihmeellisen luovasti, ettei tuota ominaisuutta voi kuin ihailla. Kasvattajana pyrin siihen, että mieluummin vahvistan lasten luovuutta ja idearikkautta kuin tukahdutan sitä. Meillä aikuisilla on usein kadonnut lapsen kyky nähdä ympäröivä maailma loputtomana ihmetyksen ja ideoiden lähteenä. No, jos jätetään pedagogiset pohdinnat tältä erää ja laitan postaukseen yhden kuvan tyttöjen tämän viikon leikeistä..
Neitien huone muuttui siis kaupaksi, jossa oli monenlaisia kierrätysmateriaaleista tehtyjä esineitä myynnissä. Tytöt tekivät myös hintapalut joka tuotteelle viivakoodeineen. Erityisen paljon ihastusta äidissä herätti tyttöjen kehittelemä pussipupu, joka oli tehty pakastepussista ja isoista hamahelmistä. Tällä kertaa en löytänyt yhtään pupua kuvattavaksi, mutta ehkä jossain vaiheessa...
Blogimaailman tunnustus
Sain jokin aika sitten tunnustuksen Minnalta. Minnalla on mukavan monipuolinen blogi, joka ei ole jumiutunut pelkästään yhteen aihepiiriin. Se tekee mielestäni blogista jollain tavalla kokonaisemman ja elämänläheisemmän. :) Tunnustus kuuluu laittaa eteenpäin kahdelletoista blogistille. Netti on pullollaan toinen toistaan ihmeellisempiä ja inspiroivampia blogeja, mikä tekee tunnustuksen eteenpäin laittamisesta haastavaa..
Monet seuraamani blogit ovat kirjoitettu ruotsiksi tai englanniksi. Oma kielipääni riittää hyvin blogien seuraamiseen ja ymmärtämiseen, mutta kommenttien jättämisessä on vielä aika suuri kynnys. En siis välttämättä rohkene ottaa blogin pitäjään yhteyttä ilmoittaakseni tunnustuksesta. ;) Laitan tunnustukset eteenpäin näihin muutamiin melkein kotimaisiin lemppariblogeihin:
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
Vielä jotain pientä keittiöön
Ompelin keittiön väreihin sopivan patalapun. Applikaatiot jälleen Tilda kankaita. Toisella puolella on applikoituna muffineja ja kääntöpuolella muutama mansikka.
maanantai 10. toukokuuta 2010
Kalenteri
Näin ihanan kalenterin eräässä pienessä sisustuspuodissa joku viikko sitten. Idea oli yksinkertainen ja toteutettu maalaisromanttiseen tyyliin. Kalenteri oli alennuspöydässä ja viimeinen kappale ja harmittelin muutaman päivän kotona, etten ostanut sitä silloin kun sen näin...
Askartelin kuitenkin itse oman paperisen hiukan vintage- henkisen version kalenterista. Kalenterin juju on siinä, että se sopii mihin vuoteen ja kuukauteen tahansa ja merkinnät tehdään kalvotussilla, joka pyyhkäistään kuun vaihteessa pois (tätä ominaisuutta ei kaupan kalenterissa ollut). Koska tämän materiaali on vain paperia, voi tähän kiinnittää helposti magneetillakin jotain muistilappusia. Päivän "osoitin" on myös tehty magneetista. Maanantain sarake on piirretty kalvotussilla.
Kuviksi leikkelin omasta lapsuudestakin tutun Tuhkimo-paperinuken. Leikkailen vielä lisää vaatteita tälle hahmolle ja laitan niihin magneettia taakse, jotta lapsetkin voivat halutessaan vaihdella nukelle vaatteita.
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Tildamaisia tuotoksia
Esikoiselle tehtiin penaali jo viime syksynä ennen koulun aloittamista. Neiti valitsi itse kankaan ja ompeli itse pitsin sekä napit kiinni. Neidin lempiväreiksi on osoittautunut sittemmin pinkki ja musta, joten penaali on jäänyt melko vähäiselle käytölle. Aion ottaa sen omille kynilleni käyttöön jossain vaiheessa..
Tein tällaisen pikku koukun seinälle ripustettavaksi.
Ei ehkä ole kovin vaikea arvata mitä tässä pikkupussukassa säilytetään. :)
Kirppislöytöjä kotiin
Kuluneella viikolla tein poikkeuksellisen monta pientä kivaa kirppislöytöä!
Ensimmäinen kirppislöytö oli tämä valkopunaruudullinen pitsireunainen lakana, jonka nappasin talteen tehdäkseni siitä leikkimökkiin verhot. Lakana päätyi kuitenkin ensin meidän keittiön ikkunaan.. Halkaisin sen kahtia ja siistin reunat. Aion kyllä vielä lyhentää näitä ja tehdä yläosasta jotain muuta (ehkä pöytäliinan), mutta koska en vielä tiedä minkä mittaiset verhoista haluan, niin annan olla ensin pitkinä.
Verho-ostoksien jälkeen etsin muutakin pientä, kesäistä ja pirteää...
Nämä kaikki aarteet (hylly mukaanlukien) löysin SPR:n kirppikseltä. Alempana vielä lisäkuvia löydöistäni.
Peltirasioita olen haalinut jo aika pitkään. Tällä kertaa ihastuin tähän pieneen venäläiseen teerasiaan sekä marimekon rasiaan (jälkimmäisessä säilytetään lasten kaakaojauhetta ja laitoin rasiaan myös muovipussin, joka kurkistaa kannen alta).
Keltainen kattila on aika pirteä ja tuo mieleen lapsuudenkesät ja mummolan. Aivan kuten tuo emalimukikin (sen kun saisi vielä täyteen metsämansikoita!).
Metalliset vuoat eivät vielä ole löytäneet paikkaansa, mutta en voinut jättää niitä kirppiksellekään.. Jotain näistä tuunailen/ askartelen vielä! Ehkä sitten syksymmällä, kun alkaa jälleen "kynttiläaika".
Herätyskello ei toimi, mutta on jo maksanut hintansa (muutama kymmenen senttiä) takaisin, koska se osoittautui erinomaiseksi kellonaikojen opetuskelloksi ekaluokkalaisellemme. Jotain ihanan hurmaavaa tunnelmaa tässäkin on!
Tämän pikkupuollon ostin ihan fiilispohjalta myös, hinta oli 10snt ja ajattelin että eipä tuo turhan kallis pullo ole, jos se muutamia kertoja tuo hymyn huulille. Täytän pullon varmaan jollain pirteän värisellä vesivärivedellä ja laitan siihen pikkuiselle hyllylleni...
Loppuun vielä toiselta kirppikseltä ttekemäni löytö kuopuksen tarkastelussa. Peili ei ole vielä löytänyt paikaansa ja on siksi kuvattu noin huonossa ympäristössä...
Ihanaa äitienpäivää!
Tämän päivän yllätykset ovat olleet mieluisia. Sain nukkua pitkään, tytöt valmistivat (isin avustuksella) herkullisen aamupalan, sain availla ihanat paketit heti herättyäni.. Tytöt olivat tehneet aivan nappiin osuneen kukkavalinnan, koska valkoiset kukat ovat olleet jo pitkään aivan lemppareitani!
Mukavaa ja leppoisaa äitienpäivää myös lukijoille!
keskiviikko 21. huhtikuuta 2010
Taktiilisia kokeiluja..
Olen viime viikkoina kehitellyt mielessäni pienille lapsille sopivia ensipelejä. Idea tähän peliin on lainattu suoraan tevellan tunnustelupelistä. Peli sopii mainiosti ihan pienellekin vauvalle (kuopus on nyt 10kk), joka voi tunnustella erilaisia materiaaleja ja turvallisesti jopa maistella näitä pikkupussukoita.. Isompien lasten kanssa tällä voi pelata myös monella eri tavalla!
Alunperin meinasin tehdä näistä paloista pieniä kangastyynyjä, mutta ommellessani huomasin että pelkkä kiinni olevaksi "pussiksi" ompelu ihan riittävä. Kankaasta saa paremmin kiinni ja materiaalien paksuudetkin tuntee näin paremmin.
Kaiken kaikkiaan keräilin kangasvarastoistani yhtätoista erituntuista materiaalia. Vaaleanvihreää pul-kangasta laitoin tunnusteltavaksi oikein ja nurin päin. Muutaman kun vielä jossain vaiheessa teen, niin pääsen sitten aikanaan käyttämään näitä kätevästi töissäkin.. Säilytyspussukkaa en vielä ehtinyt tehdä. Kuopuksen päiväuniaika on rajallinen. ;)
Muitakin peli-ideoita on mielessä! Pitää vielä hiukan kehitellä niitä ja toteuttaa kun ajatus on muhinut tarpeeksi. Jotain värien/muotojen tunnistamiseen liittyviä ensipelejä varmasti kehittelen tuolle kuopuksellemme.
Keskimmäinen teki oman materiaalitutkimusretkensä samalla kun ompelin. (Reitti alkaa tuolta oikeasta alareunasta...)
maanantai 19. huhtikuuta 2010
Nukkekotihurahdus vuosien jälkeen...
Edellisessä blogissani kirjoittelin aika paljon nukkekotijuttuja. Tästä ajattelin tehdä enemmän muihin kädentaitoihin painottuvan blogin, mutta katsotaan nyt.. Mielenkiinnonkohteet käsitöissä ja askarteluissa vaihtuvat aika tiuhaa tahtia ja jotta saan jotain täytettä tänne blogiin, niin täytyy kai näistä muistakin välillä raportoida. ;)
Olen siis tehnyt jo kolme erilaista nukkekotiprojektia ennen tätä. Nyt menin ja hankin itselleni vielä yhden kunnon nukkiksen. Mittasuhteet ovat 1:12 ja aion tehdä tästä talosta yhdenlaisen unelmatalon, sellaisen jossa voisin vaikka itsekin asua.. Nukkekodin hankinnan perustelin miehelle sillä, että jos hän ei kerran aio ihan lähitulevaisuudessa hankkia minulle unelmieni omakotitaloa, niin unelmien nukkekodin hän voi kyllä kymmenvuotishääpäivän johdosta ostaa. Tilasin nukkiksen siis tällä perusteella (miehellä ei ollut tilauksen kanssa mitään osaa eikä arpaa, kunhan vain tätä kiusasin). Tässä tämä yksi toteutunut "unelma" nyt on.
Tässä vähän kuvaa tulevasta olohuoneesta. Huonekalut ovat lasten leikkien jäljiltä. Väkertelin nukkikseen jouluvalosarjasta lamput, Tapetit ovat Tildaa. Lattian tein puukontaktimuovista. Liimailin kontaktimuovin ensin muutaman millimetrin paksuiselle pahville ja leikkasin mattoveitsellä 2x9cm laudoiksi. Sitten liimasin palat lattiaan. Näissä valokuvissa pomppaa hiukan todellista enemmän nuo lattialankkujen välien kummallisuudet esiin.. Todellisuudessa lankkujen välit näyttävät vähemmän silmiinpistäviltä.
Tässä vielä kuva lastenhuoneesta. Tässäkin tapetit ovat Tildan mallistoa. Jotenkin vain tykkään siitä niin kovasti. Tulen varmaan tekstiileistäkin useimmat tekemään Tilda kankaista.. Kuvassa näkyvät nukenrattaat ihan tämän talon asukkaita varten. Huone on jälleen lasten jäljiltä, eli huonekalut eivät ole ihan näin sitten jossain vaiheessa..
Tästä talosta tulee todennäköisesti oma ikuisuusprojektini. Nyt kelpaa nukkekotijuttuja väkerrellä kun on kerrankin selkeä tila ja talo, johon niitä tekee. Talon asukkaat ovat jo hankittuina, mutta niistä kuvia joskus toisella kerralla...
Kevät ja ötökät!
Lapset saivat viime vuonna ystäviltään Englannin tuliaisiksi kuvassa näkyvän cd-levyn, jota on kuunneltu hurjan paljon. Tänään keksin, että tuo kotihoidossa oleva 5v. taiteilijaneitimme voisi tehdä pienen kuvistyön levyn pohjalta.. Levy oli tietenkin soimassa ja kerroin lapselle idean tähän työhön: keväällä pienet möttiäiset ja öttiäiset heräävät eloon ja niitä voisi tutkia vaikka suurennuslasin läpi.
Ensin piirrettiin yhdessä suuren lautasen avulla ympyrä permanent- tussilla ja sitten opastin neitiä laveerauksen ihmeelliseen maailmaan. Alaosaan neiti taiteili ruohoa ja suurennuslasin läpi kaikki tietenkin näyttää suuremmalta... Kun vesivärit olivat kuivuneet neiti jatkoi työtään tusseilla.
Annan lasten käyttää töissään omia piirrustusvälineitäni, tämä työ on tehty promarkereilla ja minun vesiväripensselilläni. Lapsilla on myös omat, edullisemmat maalaustarvikkeet omatoimiseen ja yhdessä maalailuun.. Käytän itse oikeastaan vain yhtä vesiväripensseliä ihan kaikkiin vesivärimaalauksiin. Kunnon pensseli on ns. tavispensseleitä arvokkaampi, mutta samalla pensselillä saa ihan kapean ja melko paksun jäljen ja siksi muita ei tarvita. Oma pensselini on muistaakseni alunperin tarkoitettu kiinalaisten kirjaimien maalaukseen (musteella kaiketi), mutta toimii mielestäni erinomaisesti myös vesivärien kanssa!
Puhin ja kavereiden kotimetsä
Puolen hehtaarin metsä on saatu jo leikkivalmiiksi. Vielä monta ideaa on toteuttamatta, mutta kyllä sitä vielä ehtii..
Möhköfantti asuu metsässä, joka on kyhätty pajuista.
Nalle Puh asuu pajuista ja puukiekoista rakenetussa talossa. Kaivo, hunajapurnukat ja tuoli on tehty fimosta.
Kani puutarhassaan. Kanin talona on toiminut pahvinen kännykkälaatikko, joka on kadonnut salaperäisesti ennen laatikon tuunausta.
Tässä Nasu istuu tyytyväisenä muotoilemani pirtinpöydän ääressä. Pöytään on katettu keskimmäisen tekemiä hunajakeksejä..
Keskimmäinen teki Ruulle sängyn. Nasu, Kengu ja Ruu ovat vielä ikiomia taloja vailla, koska talot ovat vielä suunnitteluvaiheessa..
Tämä on ollut kiva projekti ja päädyin toteuttamaan tämän tuon keskimmäisen kanssa kahdestaan. Nyt metsä on jo erinomaisesti leikittävässä kunnossa. Nuo pajuista ja kiekoista tehdyt talot ovat ihan mainioita, sillä ne jättävät hyvin tilaa lapsen mielikuvitukselle ja luovuudelle. Leikit saavat näillä välineillä paljon parempia ulottuvuuksia kun lelut ovat näin pelkistettyjä. Toisaalta tässä projektissa ja leikissä on olennaista myös yhdessä pipertäminen ja askartelu. Jatkoa luvassa jossain hamassa tulevaisuuhdessa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)